Ympäristön vaikutus terveyteemme

ymparistomyrkyt

On vaikea nähdä kaikkea tuhoa, jonka me aiheutamme ympäristöllemme, ja sitä kuinka se vaikuttaa terveyteemme ja olla tekemättä mitään. Suuri osa ihmisistä on kuitenkin vielä sokeita tälle vaikutukselle, jonka meidän toimintamme ja ympäristön tila terveydellemme aiheuttaa.

Erilaiset sairaudet

Vaikka sairaudet eivät ole mikään uusi asia, on niiden yleisyys kasvanut todella rajusti viimeisen sadan vuoden aikana. Erityisesti erilaiset tuholaismyrkyt ja muut myrkyt ovat tehneet erilaisista syövistä paljon entistä yleisempiä.

Keskimäärin joka toinen mies, ja joka kolmas nainen kärsii syövästä jossakin vaihetta elämäänsä. Syöpien määrän uskotaan vielä kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Niiden yleisyys on jo välillä 1950 – 1998 kasvanut 60 %.

Tämän lisäksi mm. seuraavat sairaudet ovat yleistyneet huomattavasti:

  • Astma 75 % vuodesta 1980 – 1994
  • Diabetes 100 % kasvu vuodesta 1970
  • Autismi jopa 56 % vuodesta 2002 – 2006
  • Hedelmättömyysongelmat yhä yleisempiä.

On selvää, että jokin aiheuttaa kehossamme ongelmia aivan uudella tavalla ja yhä yleisemmin kuin ennen. Vahva epäilys käykin nyt erilaisille saasteille ja myrkyille.

Hedelmättömyys ja Raskaudet

Raskauden ajan ongelmia aiheuttavat monet eri tekijät, joista eräitä ovat mm. saasteet, hyönteismyrkyt, antibiootit ja maatalouden jätteet.

Nämä samat ongelmat voivat aiheuttaa miehilläkin hedelmättömyyttä ja sperman laadun rajua laskua.

Onko siis ihmekkään, että kummankin ongelman yleisyys on nykyään paljon yleisempää kuin se oli ennen.

Ravinteiden puutos

Erilaiset myrkyt ja teollinen kova maatalouskasvatus ovat myöskin tuhonneet monia tarvitsemiamme ravinteita. Kun kehomme kärsii näiden ravinteiden puutoksesta, aiheuttaa se monia ongelmia terveydellemme, osaa jota voimme pitää ihan normaalinakin kun emme tiedä paremmasta.

Jatkuva sisällä olo estää meitä saamasta tarpeeksi d-vitamiinia, ja tehokeinot joiden avulla maataloutta harrastetaan vievät maasta mm. magnesiumin, erään tärkeimmistä mineraaleistamme.

Toisaalta antibioteilla ja muuten tehokasvatetut eläimet tekevät lihaa ja maitoa, joissa on paljon sivuaineita ja joista puuttuu joitakin ennen yleisiä aminohappoja ja ravinteita. Muun muassa arginiinia, tuota verisuonten kunnossa pitäjää nähdään nykyään paljon vähemmän lihatuotteissa, jonka takia moni hankkii sitä nykyään erikseen lisäravinnepurkista. Arginiinin hyödyt ovat monet, mutta niistä pääse osallikseksi yhä harvempi.

Suuri ongelma ravinteiden kannalta on myöskin syömämme ruoka. Siinä missä ennen ruoka tehtiin raaka-aineista kotona, syömme nykyään yhä enemmän valmiiksi tehtaissa tehtyjä ruokia, joissa on ties mitä lisäaineita ja joiden ravinteet ovat usein jääneet tehtaalle.

saasteet

Ympäristö tekee hallaa terveydellemme monin eri tavoin, ilman että monikaan on siitä edes kunnolla tietoinen. Aiheuttamamme vahinko ei ole vain seuraavien sukupolvien ongelma, eikä sen ainoa uhkakuva ole ehkä mahdollisesti alkava lämpeneminen. Se koskettaa meitä kaikkia jo nytten, eikä vasta tulevaisuudessa.

Jos ihmiset näkisivät ja pystyisivät näkemään sen vahingon, mitä tämä muutos on meissä jo aiheuttanut, uskon että se saisi monet avaamaan silmänsä ja tekemään stopin tälle asialle. Valitettavasti monet ovat jo tottuneet tähän uuteen normaaliin, ja monet estettävät vaivat ja sairaudet koetaan nykyään jo normaaliksi osaksi elämää.

Vaikka voisimme tehdä toisin, ei moni enään jaksa nähdä vaivaa. Oma vaikutuksemme koetaan niin pieneksi, että mitä sillä on väliä mitä me teemme. Alakuloisuus on vallannut meidät, ja suuri osa on valmis vain tyytymään kohtaloonsa.

Itse en kuitenkaan usko, että kaikki ovat jo toivonsa menettäneet, vaan uskon vakaasti että voimme saada muutoksen aikaan, kunhan ihmiset alkavat olla tietoisia tästä riskistä ja muutoksesta. Se vaatii vain tiedonjakamista ja ihmisten tietoisuuden kasvattamista.

Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä muutosta, ja jos ei muuta, ainakin voimme melko helposti estää tilanteen pahenemisen entistä pahemmaksi.

 

Kuinka luonto vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme

luontokuva1

Tutkijat ovat yksimielisiä sen suhteen, että ympärillä oleva ympäristömme vaikuttaa suoraan stressitasoihimme, joka taas vaikuttaa paljon yleiseen hyvinvointiimme.

Se mitä näet, koet ja tunnet ympärilläsi vaikutta mielialaasi ja siihen, kuinka hermostosi ja immuunisysteemisi toimivat. Ikäväksi koettu ympäristä nostaa stressitasoja ja kasvattaa epätoivon tunteita. Positiivinen ympäristö taas laskee niitä ja parantaa mielialaa.

Ei olekkaan siis mikään sattuma, että kyselyjen mukaan jopa 2 kolmesta ihmisestä valitsee ympäristökseen mieluiten luonnon kun he haluavat laskea stressitasojaan.

Luonnon äärellä oleminen, ja jopa vain luonnon katselu, laskee selvästi vihantunnetta, pelkoa ja stressiä. Sen lisäksi että kosketus luontoon parantaa mielialoja, se myöskin vaikuttaa meihin fyysisestikkin. Se mm. laskee verenpainetta, sydämen lyöntitiheyttä ja lihasten jäykkyyttä.

Monissa laitoksissa tehdyt tutkimukset ovat nähneet, että jo huoneeseen lisätty viherkasvi voi vaikuttaa huomattavalla tavalla asukkaiden ja potilaiden stressin ja ahdistuksen määrään.

Luonto laskee myös kivun voimakkuutta. Munuaiskiven poisto-operaatiossa ihmiset, jotka katselivat operaation ajan luonnonkuvia kokivat operaation kivuttomammaksi kuin seinää katselleet. Tämän lisäksi he kestivät tulevat kivut paremmin, olivat paremmalla tuulella operaation jälkeen ja kotiutuivat nopeammin.

Luonto on myös erinomainen masennuslääke. Yli 95 % ihmisistä raportoivat kokevansa olotilansa ja mielialansa paremmaksi ja positiivisemmaksi luonnossa vietetyn ajan jälkeen. Luonnossa liikkuvat ovat myöskin keskimäärin iloisempi, innostuneempia ja elinvoimaisempia kuin muut ihmiset.

Erikoista mutta totta, kerrostaloissa joissa on ympärillä enemmän puita ja vihertilaa asuvat asukkaat tuntevat keskimäärin paremmin naapurinsa, kokevat sosiaalisen elämänsä paremmaksi ja auttavat toisiaan enemmän kuin betoniviidakossa asuvat verrokkinsa. Nämä vaikutukset jountavat suoraan alhaisempaan rikollisuuden määrään ja moniin muihin positiivisiin puoliin.

Miksi ihmiset eivät sitten nykyään vietä juurikaan aikaa luonnossa ja ulkona. Suuri syy ovat erilaiset elektroniset aikasyöpöt, jotka vievät luonnossa käytetyn ajan helposti. Niitä on helppo katsella, ja ennen kuin huomaatkaan olet jumiutunut koko illaksi sohvalle telkkaria katsomaan.

Kannattaa kuitenkin yrittää mahdollisimman usein lähteä sinne ulos, vaikka se ei sillä hetkellä vielä innostaisikaan. Tutkimukset kertovat sen suoraan, mitä monet ovat epäilleet. Ulosmeno johtaa lopulta suurempaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen kuin sisällä kököttely.

6 Syytä Miksi Kaikkien Pitäisi Pitää Huolta Ympäristöstämme

Se että välittää luonnosta ja ympäristöstä ei tarkoita, että sinun pitäisi tulla joksikin ekoaktivistiksi. Voit välittää kovastikkin  luonnosta, ilman että sinun pitäisi siitä aina tehdä kauheaa numeroa ja showta.

Tämän takia haluaisin kertoa sinulle syitä, joidenka takia uskon että meidän kaikkien pitäisi pitää parempaa huolta tästä meidän ympäristöstämme.

Näiden 6 syyn takia uskon, että sinunkin kannattaisi välittää

Tarvitsemme puhtaan ympäristön, jotta voimme elää terveellisesti

Mitä enemmän saastutamme ympäristöä, sitä enemmän nämä saasteet kulkeutuvat monia teitä meihin itseemme. Emme  voi sulkea itseämme luonnon kiertokulun ulkopuolelle, vaan kaikki mitä luonnolle teemme palaa aikanaan meihin takaisin.

Ilmansaasteet johtavat moniin hengitystien ongelmiin, saastuneet veden johtavat sairauksiin ja vatsavaivoihin. Luonnonsaasteet tulevat syömiemme ruokien mukana takaisin meidän kroppiimme, jossa ne aiheuttavat ties mitä tuhoa.

Näitä vastaan eivät voi kaikein maailman suodattimet taistella loputtomiin.

Maapallon lämpötilat ovat nousssa

Kasvishuoneilmiö on voimistumassa, jonka takia maapallon keskilämpötilat ovat yhä korkeammat ja korkeammat. Jo pienetkin muutokset voivat aiheuttaa isoja vaihteluja, ja tietyn rajan ylittyessä on mahdollista ettemme voi tilannetta enään korjata.

Ei olekkaan siis ihme, että maapallon lämpneneminen ja sen aiheuttamat ongelmat ovat nousseet taas paljon esille.

Lapsenlapsesi ja heidän lapsensa arvostavat sitä

Vaikka välittämättömän elämän jäljet eivät vielä sinun elinaikanasi sinulle ongelmiksi muodostuisi, on eriasia miten ne vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään.

Oletko valmis uhraamaan tulevat sukupolvet, vain sen takia että saisit itse sikailla ja olla välittämättä hieman enemmän? Ajattele vaikka lapsiasi tai lapsenlapsiasi, tai miksei muita ihmisiä joista välität. Eivätkö he ole suojelemisen arvoisia?

Biodiversiteetillä on väliä

Biodiversiteetti tarkoittaa lajien monimuotoisuutta. Jos lajien määrät ja erilaiste muodot vähenevät, se johtaa helposti moniin odottamattomiinkin ongelmiin.

Luonnon kiertokulku on monimutkainen, ja jos jokin osa siitä jää kokonaan pois, voi se näkyä monin erilaisin tavoin. Se voi johtaa ketjureaktioon, jonka seuraukset voivat tulevina hetkinä olla hyvinkin tuhoisia.

Mitä monimuotoisempi elämä ympärillämme on, sitä enemmän meillä on myös nähtävää ja koettavaa, ja sitä mielenkiintoisempi paikka maapallomme on.

Se miten kohtelet luontoa, kertoo paljon sinusta

Vanha sanontakin sen jo sanoo: “Kohtele muita kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.” Luonto antaa meillä elämänlähteet aivan ilmaiseksi ja mitään pyytämättä. Otammeko tämän kaiken vastaan, ja annamme vain myrkkyjä ja jätteitä takaisin.

Mitä tämä kertoo meistä ihmisinä?

Maapallo on ainoa kotimme

maapallomme

Todennäköisesti maapallo on ainoa kotiplaneettamme, jonka me koemme elinaikanamme. Olemme siis tavallaan jumissa täällä, joten jos pilaamme kaiken emme voi vain vaihtaa paikkaa ja aloittaa alusta.

En tiedä sinusta, mutta itse elän mielummin terveellisessä ja puhtaassa paikassa, joissa voin syödä ja juoda lähes kaikkea turvallisin mielin ja kaikesta nauttien.

Jokainen voimme omilla toimillamme vaikuttaa maapallon ja ympäristömme kuntoon. Tämä ei aina vaadi edes suurta vaivaa, lähinnä sen että ei aina hae sitä helpointa ja halvinta tietä jokaisessa tilanteessa.

Näillä sivuilla kerron erilaisia keinoja ja ideoita, joiden avulla voimme parantaa maapallomme terveyttä ja kuntoa meille sekä jälkipolvillemme.